Sitä tyhmänä suomalaisena odottaa, että kun jatkuvasti vuotavasta hanasta ja täysin toimimattomasta internet-yhteydestä sanoo respaan aamupäivällä, olisi viat korjattu iltaan mennessä. Edes toinen, tai edes seuraavana päivänä, hei pliis! Mä haluan netin kämpille!
Kävi aamulla sentään jo huoltomies katsomassa hanaa. Siis nimenomaan katsomassa, että kyllä, se vuotaa. No daa, ihanks tosi?!?
Hemmetti kun ei ole iltaisin mitään tekemistä. Ei voi blogata, ei voi ladata kuvia nettiin, ei voi skypettää, ei voi naamakirjailla, ei voi lukea nettilehdistä mitä sinne koti-Suomeen kuuluu, ei voi katsella netti-tv:tä tai -videoita. TYLSÄÄ! Voi vain kirjoittaa dokumenttia siitä, miten ja mikä ottaa aivoon ja ladata se sitten seuraavana päivänä blogiin töissä. Tosi reaaliaikaista kanssakäymistä… Työpaperitkin alkaa kummasti kiinnostaa ilta-aikaankin. O-ou.
Mitä muuta ”kivaa” täällä on? Kuvat puhukoon puolestaan…
Turvallinen sähköpistorasia (tulee mukana johtoa vedettäessä) ja kaiketi entinen puhelimen piuha.
Vaatekaapin ovi, uuden karhea.
Mitä nyt jos vähän laastit murenee…
Hellan säädin Metkulan malliin :D
Mutta hei, positiivista ajattelua peliin! Ei tätä rutinaa kukaan jaksa kuunnella. Onhan täällä oikeasti monta hyvääkin asiaa.
• Viemärit vetää.
• Suihkun paine on hyvä (ei sellainen liru kuin keväällä…) ja suihkulle on pidin, johon suihku jopa sopii (luksusta on tukan pesu kaksin käsin :) ).
• Lämmintä vettä tulee hyvin.
• Lämmityspattereita on huoneessa 2 ja ne toimii (vessan lämmityspatteri tuoksahtaa palaneelle kun sen laittaa päälle joten jätetään se rauhaan).
• Sänky on mukava ja nukun über hyvin.
• Lattian muovimatto on pääosin siisti.
• Sähköt toimii.
Että näin. Taidan olla vain tottunut liian hyvään. Onhan täällä paljon hyvääkin, mutta just nyt näyttää huonomman puolensa...
Kettu kuittaa (ja huomaa, että kameran asetuksissa taitaa olla jotain hassua, kun kaikki kuvat on oransseja).
Suomalaisten ongelma maailmalla on se, että olemme liian tottuneita siihen, että kaikki toimii niinkuin pitääkin. Tosin, jos yhtään lohduttaa, niin tuo ei ihan hirveästi poikkea esimerkiksi noista TOASin suttuisimmista opiskelijakämpistä esim. Paawolassa. Murenemattomista laasteista sielläkin sai haaveilla, jääkaappi oli suoraan 70-luvulta (säätimet yhtä informatiiviset kuin tuon hellan), vaatekaapin ovi repsotti jne, että kyllä sitä täälläkin osataan. Toki siellä voi soittaa huoltomiehelle ja huolto tuli yleensä suht nopeasti korjaamaan kulloinkin murheena olleen asian, mutta kun toimintatapa oli se, että soitetaan ovikelloa klo 8, odotetaan sekuntti ja tullaan omilla avaimillaan sisälle, jolloin minä olen vasta kiipustamassa parvelta alas aatamin asussa (ja keittiöönhän ei päässyt eteisestä suoraan, vaan jommankumman huoneen kautta, ehdin just heittää housut jalkaan ennen kuin huoneen ovi aukesi).
VastaaPoistaJoo, ehka ma oon osunut liian siisteihin opiskelija-asuntoloihin. Ei niissa missaan ihan tallasta ollut. Mutta nykyinen asumus on kuitenkin 100 kertaa paremmassa kunnossa kuin viime kevaana. :) Huoltomiehen kaynnista lisaa myohemmin...
VastaaPoistaOnneksi huhtikuun puoliväli tulee pian....
VastaaPoistaMutta mikä pää sulla on?? Tai siis tukka, kuka sen on kyninyt noin lyhyeksi? En muista sua noin lyhytkarvaisena kuin joskus pikku-lapsena. No, on varmaan helpompi pestä ja kammata.
Terveisin äiti
Joo, Leena meni kynimään tukkansa tuommoiseksi :) Kyllä sen vielä kiinni saa.
VastaaPoistaSiis Leenan vai tukan? :)
VastaaPoistaSekä että, kyllä tuosta tukasta vielä otteen saa, mutta saa sen ponihännällekin, näinhän mainostit itsekin :)
VastaaPoista