Majapaikkani – Staff Residence House

Vähiin käy ennen kuin loppuu, sano.

Täällä sitä on punkattu jo reilut 3 viikkoa. Asumus on ihan perussiisti ja ilmastointikin löytyy. On kyllä ihan luksusta, kun aina kämpille töistä palattua on sänky pedattu, pyyhkeet vaihdettu kylppäriin ja roskat viety. Tämä on eräänlainen opiskelija-asuntolan ja hotellin välimuoto: puitteet muistuttavat opiskelija-asuntolaa mutta palvelu on hotellitasoa. Hintakin jäi alle 500 euroon kuussa.

Olen nukkunut täällä kerrassaan loistavasti alun aikaerorasituksen jälkeen ja erityisesti sen jälkeen, kun opin käyttämään huoneen ilmastointilaitetta (google pelastaa aina). Ei se joka yö rallata, mutta nihkeimmillä keleillä kyllä. Punkka on reilun levyinen ja patja riittävän jämäkkä. Tyynyn saa muotoiltua sopivan korkuiseksi, koska arvelen sen olevan täynnä kuivattuja herneitä, papuja, puuhelmiä, kumin paloja tai jotain muuta sellaista. Kuulostaa varmaan pahemmalle kuin onkaan. Itseasiassa yllättävän mukava.

Asunnon naapurissa on pyhäkkö - niitä täällä on vähän joka nurkalla

Asuntolan emäntä, sellainen vanhempi hurjan lyhyt ja ryppyinen japanilaisrouva, ei montaa sanaa puhu englantia eikä niitäkään ensikuulemalta englanniksi aina erota, mutta hyvin ystävällinen hän on. Ja jotenkin kummasti sitä tullaan toimeen kohteliaisuudella ja elekielellä puolin ja toisin.

Oma operaationsa oli se, kun jouduin ensimmäisen viikon jälkeen siirtymään huoneestani tuplabuukkauksen vuoksi yläkerran huoneeseen yhdeksi yöksi ja sieltä edelleen kolmanteen huoneeseen alakertaan, mutta jotenkin sekin saatiin selvitettyä kalenteria ja käsimerkkejä apuna käyttäen. Samoin laskun maksaminen kuitteineen kaikkineen on onnistunut ilman yhteistä kieltä. Täällä kielitaidon puute ei tunnu olevan suurikaan ongelma, kun ovat rehellistä ja kohteliasta porukkaa. Tykkään.

Elämän pieniä iloja - Ruokakaupan saloja

Löysin kaupasta (vahingossa) maustamatonta jogurttia. Oi juhlaa! Vielä pakasteesta pensasmustikoita, niin melkein kuin kotona olisi. :)

Paitsi, että seuraavalla kerralla luulin ostavani sitä samaa jogurttia, mutta se olikin taas jotain makeutettua. Ihan samanlainen purkki! Olisi edes joku vaniljanmakuinen niin voisi olla vaniljan kuvaa purkin kyljessä mutta kun ei. Jatkoin yritys-erehdys-menetelmää, kunnes tajusin, että purkin kyljessähän on ravintoainetaulukko. Ei sillä, että ymmärtäisin tekstistä mitään, mutta numerot auttaa kummasti. Niitä lähes samanlaisia purkkeja vertaillessa, huomasin, että ilmeisesti se maustamaton on vähemmällä kalorimäärällä. Huomenaamulla sen taas tietää, onnistuinko.

Jonkinlaista tummaa leipääkin löytyy. Taisin tosin ostaa kaupan tyhjäksi tummista sämpylöistä kun niitä ei ole enää tällä viikolla näkynyt, mutta jotain vastaavaa löytyy.

Löysin kaupasta myös vihreää teetä! Olen koittanut opiskella netistä, mitkä ovat kirjoitusmerkit tavalliselle vihreälle teelle pusseissa (ei ole teesihtiä tms.), enkä halua matchaa, en mitään maustettua enkä irtoteetä. Vahingossa tulin ostaneeni sencha-teetä pusseissa, jee jee! On eräänlainen positiivinen ongelma, että teehyllyssä riittää valikoimaa.

Ja sitten niitä vähemmän kivoja juttuja matkan varrelta: Parhaan päivän saldo on ollut 3 hämähäkkiä makuuhuoneessani. Yööks! Onnekseni paikalliset hämähäkit ovat ilmeisen oppivaista porukkaa: Tuon 3 hämähäkin päivän jälkeen ei huoneessani ole näkynyt yhtään öttiäistä viikkoon. Koputtaa puuta...

Japanilainen wc-pönttö

Mielestäni kirjoitin jo kertaalleen lyhyen stoorin täkäläisten vessanpönttöjen ihmeellisyyksistä, mutta ilmeisesti minä tai blogger on tekstin jonnekin hukannut. En ainakaan löytänyt blogista enkä tekstiluonnoksistani tekstiä pöntöistä. Joten tässä niistä.

Sekä majapaikassani että työpaikallani on vessa varustettu ns. älypöntöllä, sellaisella, mistä olen kuullut jotain tarinoita ja legendoja. On pesuria, bideetä, pöntönrenkaan lämmitintä, veden paineen ja lämpötilan ohjausta ja ees-taas-toimintoa. Jaiks. Integroitu painepesuri puuttuu?

Töissä vessa on varustettu "mökäradiolla", joka aktivoituu läsnäolon perusteella. Ettei vaan kukaan kuule, millä asialla olet ja oliko se eilinen sushi sittenkään ihan kuranttia.

Vieläkään en ole älypönttöjen ominaisuuksia uskaltautunut kokeilemaan. Sen verran monta namiskaa löytyy. Lisäksi varsinkin majapaikan hanoista saa hetken aikaa valuttaa vettä saadakseen lämmintä vettä, joten kylmä suihku sinne, minne aurinko ei paista, ei houkuttele.

Majapaikan pönttökin lienee varustettu pöntönrenkaan lämmittimellä, mutta se on pois päältä. Sen sijaan työpaikan vessassa pöntönreunus on lämmin ellei kuuma. On se aika jännä istahtaa lämpimälle renkaalle. Sauna seat?

Töissä ohjeistus on vain japaniksi, nice.

Sen lisäksi, että on aivan järjetöntä lämmittää pöntön reunusta kesäkelissä, luin jostain, että myrkyllinen puna-musta hämähäkki on levinnyt Japaniin juuri lämmitettyjen pönttöjen ansiosta. Hämähäkki asustaa normaalisti Australiassa mutta on rahtilaivojen mukana kulkeutunut myös Japaniin.

Normaalisti Japanin sää ei ole suotuisa myrkkyhämähäkille, mutta lämmitetyt pöntönrenkaat tarjoavat sille sopivan ekolokeron. Siis hyi yööks! En osaa sanoa mikä näistä on inhottavinta, vai kaikki, mutta en todellakaan halua a) nähdä myrkkyhämähäkkiä b) nähdä myrkkyhämähäkkiä wc-pöntössä c) kuvitella hämähäkkiä kipittämässä persposkiani pitkin. Hrrr…

Olkoonkin pöntönlämmitin aikamoinen turhake ja haitake hämähäkillä tai ilman, voisi sitä kuitenkin markkinoida esim. Ranskaan. Ainakin taannoisessa asumuksessani asukkaat voisivat arvostaa ko. kapistusta talviaikaan.

Olipa taas tähdellistä asiaa huussista…

PS. Tamponinpoistajaa ei tiettävästi näkemissäni pöntöissä ole joten miehetkin voivat huoletta istahtaa pöntölle.

Tutkijan taipaleella Japanissa

Työkuviot heittivät minut Japaniin ja täällä sitä ollaan! Pää on vielä vähän hontelon oloinen matkasta ja aikaerosta, mutta eiköhän tämä tästä.

Matkalla Osakan kentältä

Perjantaina heti Matsuyamaan saavuttuani kävin yliopistolla. Paikallisen yhteyshenkilön kanssa olimme sopineet etukäteen, että pääportille saavuttuani kysyisin häntä nimellä, mutta portilla ollut viskaali ei puhunut eikä ymmärtänyt sanaakaan englantia, eikä tietänyt yhteyshenkiköäni nimeltä. Onneksi paikalle osui mies, joka tulkkasi ja sain auttavasti asiani toimitettua. Olkoonkin, että portinvartija neuvoi minut aivan väärään rakennukseen. Onneksi olin kirjoittanut ylös yhteyshenkilön puhelinnumeron, joka yllätyksekseni toimi ja sain hänet kiinni. Muuten haahuilisin varmaan vieläkin kampuksella. Ja toisin kuin monet muut, yhteyshenkilöni puhuu oikein hyvää englantia.

Majoitun kampusalueen liepeillä "kansainvälisessä talossa". Huone ei nyt kovin kummoinen ole, mutta mitäs sitä muuta tarvitsisi, kuin kylppärin ja makuuhuoneen? Ja vain yhden hämähäkinkin olen vasta löytänyt. Kylpyhuoneesta löytyy wc-pönttö, mutta se vaatii jo ihan oman tekstinsä joskus paremmalla ajalla... Ehkä sitten kun olen älypöntön ominaisuuksia uskaltautunut kokeilemaan. Juuri niin, se on sellainen japanilainen wc-pönttö.

Huoneeseen kuuluu talon puolesta on pieni jääkaappi, vedenkeitin (ruokaa! teetä!), teepussi per päivä, liinavaatteet, saippuat ja hammasharja. Eli siis sata kertaa enemmän kuin joskus taannoin Toulousen ekassa residenssissä. Muistan vieläkin sen jääkaapittomuuden ja vessan käytävän päässä. Että tämähän on ihan luksusta.

Talon pääpiru, vanhemman puoleinen nainen, ei puhu yhtään englantia. Alkujutut hoidettiin yhteyshenkilöni kanssa. Hän on kyllä ihan taivaan lahja. Tokihan se auttaisi, jos itse puhuisi edes auttavasti japania, mutta sitä ei nyt tähän hätään ehdi. Paikallisilla on kyllä yllättävän huono englannin taso, ja sekin vähä, mitä he puhuvat, sanotaan niin vahvalla aksentilla, ettei sitä englanniksi juuri erota. Osakassa oli kohtalaiset opasteet ja kuulutuksetkin asemalla englanniksi, mutta mitä kauemmas suurkaupungista pääsin, sitä vähemmän ymmärsin. Onneksi sentään numerot kirjoitetaan samalla tavalla.

Ostoskatuja Matsuyamassa

Matsuyamassa toistaiseksi vastaan tulleet länsimaiset ihmiset on laskettavissa yhden käden sormilla. Siitä huolimatta paikalliset eivät mitenkään tuijota tai näytä pitävän erikoisena. Tai ehkä tämä on nyt sitä japanilaista kohteliaisuutta. Plussana pidettäköön sitä, että näkymät täältä "yläkerrasta" ovat käytännössä esteettömät, vaikka olisi tungostakin.

Lujaa laatua

Sitä tyhmänä suomalaisena odottaa, että kun jatkuvasti vuotavasta hanasta ja täysin toimimattomasta internet-yhteydestä sanoo respaan aamupäivällä, olisi viat korjattu iltaan mennessä. Edes toinen, tai edes seuraavana päivänä, hei pliis! Mä haluan netin kämpille!

Kävi aamulla sentään jo huoltomies katsomassa hanaa. Siis nimenomaan katsomassa, että kyllä, se vuotaa. No daa, ihanks tosi?!?

Hemmetti kun ei ole iltaisin mitään tekemistä. Ei voi blogata, ei voi ladata kuvia nettiin, ei voi skypettää, ei voi naamakirjailla, ei voi lukea nettilehdistä mitä sinne koti-Suomeen kuuluu, ei voi katsella netti-tv:tä tai -videoita. TYLSÄÄ! Voi vain kirjoittaa dokumenttia siitä, miten ja mikä ottaa aivoon ja ladata se sitten seuraavana päivänä blogiin töissä. Tosi reaaliaikaista kanssakäymistä… Työpaperitkin alkaa kummasti kiinnostaa ilta-aikaankin. O-ou.

Mitä muuta ”kivaa” täällä on? Kuvat puhukoon puolestaan…

Turvallinen sähköpistorasia (tulee mukana johtoa vedettäessä) ja kaiketi entinen puhelimen piuha.

Vaatekaapin ovi, uuden karhea.

Mitä nyt jos vähän laastit murenee…

Hellan säädin Metkulan malliin :D

Mutta hei, positiivista ajattelua peliin! Ei tätä rutinaa kukaan jaksa kuunnella. Onhan täällä oikeasti monta hyvääkin asiaa.

• Viemärit vetää.
• Suihkun paine on hyvä (ei sellainen liru kuin keväällä…) ja suihkulle on pidin, johon suihku jopa sopii (luksusta on tukan pesu kaksin käsin :) ).
• Lämmintä vettä tulee hyvin.
• Lämmityspattereita on huoneessa 2 ja ne toimii (vessan lämmityspatteri tuoksahtaa palaneelle kun sen laittaa päälle joten jätetään se rauhaan).
• Sänky on mukava ja nukun über hyvin.
• Lattian muovimatto on pääosin siisti.
• Sähköt toimii.

Että näin. Taidan olla vain tottunut liian hyvään. Onhan täällä paljon hyvääkin, mutta just nyt näyttää huonomman puolensa...

Kettu kuittaa (ja huomaa, että kameran asetuksissa taitaa olla jotain hassua, kun kaikki kuvat on oransseja).