Maanantaisen ketutuksen jälkeen eilen ja tänään on ollut parempi päivä. Luotan siihen, että perjantaihin mennessä homma toimii, ja jos ei toimi, proffa soittaa pari puhelua, niin johan toimii. Ranskalaiselta tutkijakollegalta muuten kuulin, että puolet vaadittavista papereista on turhia, ja että tutkijakoulun sihteeri tarvitsikin vain osan dokumenteista. Kiva. Voisivat vaikka päivittää nettisivuilleen, keitä mikäkin paperi koskee. Ja toimistojen aukioloajat olisi myös ihan kiva löytää netistä. Ne kun eivät todellakaan ole 8-16 vaan esimerkiksi tiistaista perjantaihin 9.30-12 ja 13.30-17, maanantaina suljettu.
Paperishow’n lisäksi olen päässyt nauttimaan kunnon intiaanikesästä. Heinäkuu oli täällä kuulemma ihan surkea. Työkaveri oli viikon Pyreneillä lomalla mutta ulkoilusta ei tullut oikein mitään, kun koko ajan satoi. Nököttää nyt viikko mökissä Pyreneillä, on siinäkin loma. Mutta nyt on epätavallisen lämmin syyskuun loppu. Epätavallista siis eteläranskalaisellakin mittapuulla. +30 ja päällekin, ja aurinkoa riittää. Poltan täällä vielä nahkanikin, kun en aurinkorasvaa ottanut mukaan. Onneksi meikkivoiteessa on suojakerroin, etten tule punanaamana takaisin.
Ilakoidaanhan Suomessakin lämpenevää säätä. Nettilehdissä hehkutetaan jo oikein terassikeliä perjantaille. Siitä voidaan tosin olla montaa mieltä, millainen terassikeli on, jos lämpötila ”voidaan päästä jopa pariinkymmeneen asteeseen”. Kovimmat karjuthan siellä istuvat pakkaskeleilläkin rööki huulessa uuden tupakkalain voimaanastumisen jälkeen.
Täällä tekisi mieli rutista, kun on liian kuuma. Onneksi yöllä lämpötila laskee, joten ilmastointia ei toimistolle kaipaa, vaan työt sujuu ilmankin. Onneksi on toimisto varjopuolella. Hotellilla on ilmastointi, ja meinaankin ylipukeutua aina uloslähtiessäni. Mekko ja sandaalit riittää, ei tarvitse muuta. :P
On tullut käytyä jäätelöllä.
Ja jäätelöllä.
Ja pitkällä lounaalla tutkijakollegan kanssa.
Cheers!
