Isoäitien päivä

Täällä koitetaan kaupallisessa mielessä lanseerata isoädeille omaa päivää vauhdittamaan kukkien ja leivonnaisten menekkiä. En Suomessa muista nähneeni tällaista. Ajatuksena ihan kaunis, mutta turha kaupallisuus pois. Mutta isoäidit ovat kyllä ihan parhaita!

Aina on hyvä päivä muistaa isoäitiä!

Musée des Augustins

Kävin sunnuntaina museovisiitillä Musée des Augustinsissä. Täällä kun on joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina vapaa pääsy useimpiin museoihin. Siitä huolimatta ei ollut yhtään tunkua.

Osa tauluista oli ihan JÄRJETTÖMÄN kokoisia. Kuvasta voi vähän koittaa hahmottaa ihmisen pituudesta. Näyttely ei ollut kuitenkaan kovin laaja, joten ei tullut sellaista oloa kuin esim. Louvressa, että tätä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu vaan. Tämä oli inhimillisen kokoinen taide-elämys taulujen koosta huolimatta. Ei tullut ähkyä.

Koitin kököttävästä pulusta ottaa kuvaa, mutta tulikin "vain" kuva pylväiden kauniista kuvioinneista ja pulu jää vähän epäselväksi. Tuntui, että se oikein veti itseään kasaan, ettei vain mitään näkyisi kuvassa. Olkoon...

Gers, Lectoure - Pastel

Visiitillä ankkafarmille kävimme myös pastel-paikassa. Pastel on kasvi, jota on jo ammoisina aikoina käytetty mm. tekstiilien värjäämiseen. Käsityöperinne ehti jo melkein kadota, kunnes yksi perhe alkoi elvyttää vanhaa tekniikkaa. Nykyisin tuotanto on pienimuotoista, mutta kuitenkin niin, että vanhaa taitoa pidetään yllä.

Pastel-tehdas, vai tuotantolaitokseksi vai verstaaksiko tuota pitäisi tituleerata, sijaitsee Lectouren kylässä. Senpä takia se onkin "Bleu de Lectoure".

Pitihän sieltä sitten ostaa jotain matkamuistojakin. Eiks rimmaa kivasti suomalaiseen naamanväriin? :)

Gers - Terre Blanche

Lauantaina kävin ankkafarmilla katsomassa, miten sita ankan rasvamaksaa oikein tehdään. Paikka on tuttu jo viime vuodelta.

Ja ei kun syömään!

Hanna ja unkarilainen tutkijakollega, jonka nimen muistan, osaan lausuakin, mutta kirjoitusasusta ei ole mitään havaintoa...

Vierustovereina venäläisseurue, jonka kanssa naurettiin sille, miten viinipullon tyhjenemisnopeus korreloi ihmisen kotimaan pohjoisuuden mukaan: mitä pohjoisempi asukki, sitä nopeammin pullo tyhjenee, ja toisaalta päinvastoin.

Miten tuhotaan viinipullo arki-iltana?

Valmistetaan pitkän kaavan mukaan jänispataa punaviinissä. Kyllä, jänispataa. Valmistin elämäni ensimmäisen kerran jänistä, ja oli kyllä niin hyvää, että voi nam!

No miten se viinipullo tuhotaan yksin, ilman suurempia oireita seuraavana aamuna? Puolikas pullo uppoaa helposti pataan, joka saa hautua reilun tunnin hellalla. Lasi tai kaksi tuhotaan ruuanvalmistuksen aikana juoruamalla äitin kanssa skypessä, ja loput pullon pohjat juodaan ruokajuomana. Ta-daa! Ja pullo on mennyt.

Ei tule krapulaa, kun puolikkaasta pullosta on prosentit haihtuneet jo aikaa sitten, ja se mikä juodaan, juodaan ajan kanssa.

Ei tullut otettua kuvaa tästä jäniskeitoksesta, mutta seuraavalla kerralla sitten. Oli nimittäin sen verran hyvää, että kehtaa tätä kutsua syömään muitakin. Olen niin kyllästynyt kokkaamaan sitä peruskana-kala-nautaa, että jänistä laitan täällä tulille niin usein kuin mahdollista. Ehkä pitää kuitenkin tuota viinillä lotraamista rajoittaa...

Toulousea kuvina

Pont Neuf. On se vaan jotenkin niin Toulousea...

Vanha vesitorni, nykyinen taidemuseo(?) Saint Cyprienin lähellä.

Saint Cerninin katedraalin torni yövalaistuksessa.

Laskiaispullia

Tehtiin viikonloppuna laskiaispullia. Juu, tiedetään, että ollaan viikko myöhässä, mutta mikäs aikataulu täällä Ranskassa koskaan pitää paikkaansa, hä?

Leipurin uuni on temperamenttinen ja vähän ahdas (olen nähnyt isompia mikrojakin, mutta pieni uuni on parempi kuin ei uunia ollenkaan). Pullista ei tullut nättejä pyöreitä vaan enemmänkin neliskanttisia sisaruspullia, mutta ah, niin hyviä! Tiesittekö muuten, että mantelimassaa voi tehdä ihan hyvin itse? Tulee hurjan hyvää. Ja oletteko muuten huomanneet, että laskiaispulliin tulee pitkälti samoja aineita kuin Runebergin torttuihin? Melkein, että vaihda leivinjauhe hiivaan, ja that's it (no ei nyt ihan).

Pääkokki ja uunin omistaja. Mitä tekisinkään ilman?

Apukokkeina toimi myös kiinalais-ranskalainen söpö pari. <3

Mitähän me seuraavaksi keksitään leipoa...?

Kyldyyriä mahan täydeltä

Vai viihdettä, tiedä häntä. Kukas sen sanoo, missä raja kulttuurin ja viihteen välillä menee...?

Tällä viikolla olen käynyt katsomassa leffan The Artist. Loistava leffa! Erilainen. Oscar-ehdokas. Suosittelen.

Heti seuraavana ehtoona kaveri kutsui minut Toulousen klassisen musiikin orkesterin konserttiin. Sinne kuulemma pääsisi kokonaista viidellä eurolla sisään opiskelijakortilla. Paikan päällä selvisi, että olisi pitänyt olla alle 26-vuotias ja näyttää henkkareita, jotta olisi päässyt 5 eurolla eikä täydellä hinnalla (35e!). Koska meistä ei kumpikaan täyttänyt ikävaatimusta, saatiin käyttää vähän puhelahjoja, mutta loppuviimein hinnaksi jäi tuo 5e plus hymy. :D

Konsertin eka osa oli Dutilleux'n konsertto viululle, "L'arbre des songes", unelmien puu. Vähän ehkä turhan modernia, mutta ihan nautittavaa. Orkesterin esiintymistä oli kiva seurata. Mutta ehdottomasti Tsaikovskin sinfonia nro 6 h-molli op. 74 ("Pateettinen sinfonia") oli illan pääteos. Tosi jees nauttia ihan erilaisesta musiikkielämysestä kuin normaalisti.

Huomenna onkin sitten todennäköisesti leffa Good Will Hunting, ellei syödä itteämme ihan ähkyyn laskaispullia. Juu, tiedetään, laskiainen oli ja meni jo, mutta me laiskiaiset ei olla vielä leivottu... Parempi myöhään kuin ei silloinkaan... Ja eikös aina ole hyvä syy leipoa...?

Matkasuunnitelmia

Toulousessa on jo tosi keväistä, vaikka parina aamuna on ollut selkeästi vielä pakkasen puolella. Kevätaurinko lämmittää kuitenkin jo, varsinkin sellaisina päivinä kun ei tuule. Jos tuulee, en tiedä miten paljon sitä vaatetta pitäisi päällensä laittaa, ettei jäätyisi. Ollaanhan täällä lähempänä isoa vettä eikä välissä ole isoja vuoristoja, joten tuulta riittää ainakin näin keväisin. Hrr...

Keväinen fiilis on saanut myös tajuamaan, että apua, täähän loppuu kohta ja on vielä niin monta paikkaa näkemättä! Senpä vuoksi matkakalenteri on alkanut täyttyä.

Ensimmäiseksi olen menossa taas seuraavalle järjestetylle ekskursiolle ankkafarmille. Olin samalla reissulla vuosi sitten ja älyttömän kivaa oli. Sillä reissulla tutustuin mm. venäläiseen naiseen, jonka kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä vieläkin. Päästään seuraamaan esitystä siitä, miten ankkoja pakkosyötetään, jotta niiden maksa rasvoittuisi 2 viikkoa ennen teurastusta. Näin tehdään ranskalaisten suurta herkkua, foie gras’ta, eli rasvamaksaa. Päiväreissulla on luvassa myös lounas ankkafarmilla, ja viinistä, ankanmaksasta tai muista ankanosista ei ole puutetta. Paastoan siis sinne asti. :)

Seuraavaksi on suunnitteilla viikonloppu Bordeaux’ssa syyrialaisen kaverin kanssa, joka ei puhu kuin ranskaa ja arabiaa. Koska minun arabiankielentaitoni on jokseenkin ruosteessa (ei ole), mennään reissu sitten ranskaksi. Ja mikäs siinä, ollaan tähänkin asti pysytty jutuissamme kartalla. Luvassa on hyvää ruokaa, shoppailua, nähtävyyksiä ja yöelämää Bordeaux’ssa. Ehkä törmäämme matkalla myös belgialaismieheen, jonka olen viimeksi nähnyt kesämökillä x-kymmentä kilometriä Laukaalta metsään päin. Maailma on pieni...

Kaikkein eniten odotan kuitenkin pääsiäistä. Silloin on luvassa kolmen suomalaisen ekskursio Korsikalle. Olen nähnyt todella upeita kuvia ja videoita saarelta. Toivottavasti kelit suosii. En jaksaisi millään odottaa sinne asti, mutta valitettavasti se reissu tarkoittaa samalla myös sitä, että aika Ranskassa alkaa olla lopussa. Pääsiäisestä kun ei ole kuin viikko, kun olen jo takaisin Suomessa. Miksi aika kuluu niin nopeasti, kun on kivaa ja hommat sujuu, mutta mataa hitaasti kun kaikki ottaa päähän ja mikään ei toimi?

Uskoisiko tätä ollenkaan...

Vaikka nettiyhteys on toiminut kämpillä luotettavasti, jatkuvasti ja siis niin kuin pitää nyt jo kolmatta päivää, en millään meinaa uskoa sitä. Kokoajan on ajatus, että kohta se hidastuu, katkeaa tai loppu kokonaan. Mutta ei, tää toimii! Koputan puu... päätä.

Jotta melkein kuukauden kestänyt vitutus/masennus/ärsytys ei tule takaisin, täytyy huolehtia myös riittävästä viinin nauttimisesta. Ehkäisevä toimenpide. :)