Dogo-puisto oli ihanan vehreä ja tykkäsin vesiaiheista ihan hirveästi. Mikä määrä lumpeita!
Puistosta jatkoin edelleen jalan Ishite-ji-temppeliä kohti. Opasteet eivät olleet aivan huikaisevat, mutta pääsin perille. Ishite-ji on yksi Shikokun saaren pyhiinvaellusreitin varrella olevista temppeleistä. Saarella on kaikkiaan 88 temppeliä.
Temppelin alueella oli paljon erilaisia rakennuksia eikä minulle ihan selvinnyt, mitä virkaa mikäkin rakennus toimitti. Löytyi jänniä pikkupatsaita, joille oli puettu essuja. Löytyi myös iso kongi, jota sai kumauttaa isolla tukilla. En mennyt kumauttamaan. Tiedä häntä, jos olisi ollut soveliasta. Jotain kolikoita moni vierailija heitteli kippoon jos toiseenkin.
Olen huomannut, että jos täällä paistaa aurinko, se paistaa todella voimakkaasti ja on hiivatin kuuma. Jos taas on pilvisempi päivä tai kävelee varjossa, on heti paljon miellyttävämpi olo. Paikalliset naiset kanniskelevat usein päivänvarjoa. Ikään kuin voisin mitenkään täällä metriheikkinä ja ”blondina” soluttautua joukkoon, mutta sateenvarjoa olen alkanut käyttää päivänvarjona. Toimii! Siinä perinteisessä merkityksessä en ole sateenvarjoa vielä joutunutkaan käyttämään. Olen säätiedotuslukutaitoinen ja ajoitan kaupungilla kiertelyni mieluummin poudalle. Satoi tai paistoi, varjo kulkee mukana.
Siellä ei näköjään haravoida kuivia, varisseita puun lehtiä. No, tuleehan niistä aikanaan uutta multaa. Sataakohan siellä koskaan lunta?
VastaaPoistaEdellisen kirjoituksen kommenttini on hypännyt avaruuteen, kun sitä en enää löytänyt.
VastaaPoistaOsa puistoista on luonnontilaisempaa kun taas osa on tarkkaan istutettua ja hoidettua. Samaa näkyy mm. kampusalueella, jossa kukkaistutukset ovat ihanan "huolimattomia" (laitan kuvia, kunhan saan hyviä) ja osaa kävelyteistäkään ei lakaista lehdistä. Magnoliapuun lehdet saavat rauhassa lojua tiellä. Niin, ketäs se haittaisi...
VastaaPoistaEi näkynyt kommenttiasi edellisessä tekstissä. Joskus ne vaan hukkuu, samoin kuin blogitekstit, jonnekin bittiavaruuteen.