perjantai 30. syyskuuta 2011

Takaisin Suomeen

... ja siellä ajattelin pysyä loppuvuoden. Saas nähdä, miten luonnistuu siirtyminen kolmenkympin helteistä +10 asteeseen. Kesämekosta kumisaappaisiin ja sieniretkeen. Ampiaisista hirvikärpäsiin.

Plakkarissa on ranskalainen opiskelijakortti. Mitenhän VR suhtautuu tällaisiin? Joskohan sitä saisi alennusta. Ranskassa kun jatko-opiskelijakin on opiskelija, toisin kuin Suomessa, jossa jatko-opiskelijat ovat lähinnä alipalkattuja asiantuntijoita ilman opiskelijaetuuksia.


keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Toulouse kuvina











Häntä pystyyn

Maanantaisen ketutuksen jälkeen eilen ja tänään on ollut parempi päivä. Luotan siihen, että perjantaihin mennessä homma toimii, ja jos ei toimi, proffa soittaa pari puhelua, niin johan toimii. Ranskalaiselta tutkijakollegalta muuten kuulin, että puolet vaadittavista papereista on turhia, ja että tutkijakoulun sihteeri tarvitsikin vain osan dokumenteista. Kiva. Voisivat vaikka päivittää nettisivuilleen, keitä mikäkin paperi koskee. Ja toimistojen aukioloajat olisi myös ihan kiva löytää netistä. Ne kun eivät todellakaan ole 8-16 vaan esimerkiksi tiistaista perjantaihin 9.30-12 ja 13.30-17, maanantaina suljettu.

Paperishow’n lisäksi olen päässyt nauttimaan kunnon intiaanikesästä. Heinäkuu oli täällä kuulemma ihan surkea. Työkaveri oli viikon Pyreneillä lomalla mutta ulkoilusta ei tullut oikein mitään, kun koko ajan satoi. Nököttää nyt viikko mökissä Pyreneillä, on siinäkin loma. Mutta nyt on epätavallisen lämmin syyskuun loppu. Epätavallista siis eteläranskalaisellakin mittapuulla. +30 ja päällekin, ja aurinkoa riittää. Poltan täällä vielä nahkanikin, kun en aurinkorasvaa ottanut mukaan. Onneksi meikkivoiteessa on suojakerroin, etten tule punanaamana takaisin.

Ilakoidaanhan Suomessakin lämpenevää säätä. Nettilehdissä hehkutetaan jo oikein terassikeliä perjantaille. Siitä voidaan tosin olla montaa mieltä, millainen terassikeli on, jos lämpötila ”voidaan päästä jopa pariinkymmeneen asteeseen”. Kovimmat karjuthan siellä istuvat pakkaskeleilläkin rööki huulessa uuden tupakkalain voimaanastumisen jälkeen.

Täällä tekisi mieli rutista, kun on liian kuuma. Onneksi yöllä lämpötila laskee, joten ilmastointia ei toimistolle kaipaa, vaan työt sujuu ilmankin. Onneksi on toimisto varjopuolella. Hotellilla on ilmastointi, ja meinaankin ylipukeutua aina uloslähtiessäni. Mekko ja sandaalit riittää, ei tarvitse muuta. :P

On tullut käytyä jäätelöllä.


Ja jäätelöllä.


Ja pitkällä lounaalla tutkijakollegan kanssa.



Cheers!

maanantai 26. syyskuuta 2011

Ranskalainen byrokratia

Pyydän etukäteen anteeksi kielenkäyttöäni. Nyt ottaa aivoon niin lujasti, että tyydyn toteamaan lyhyesti, että voi perkele mikä paperishow. Samat asiat pitää täyttää sekä netissä että paperilla. Sentään riittää, että yhtenä kappaleena, ihme. Allekirjoituksien perässä saa juosta pitkin kaupunkia, eikä saa niitä sittenkään, koska kaavakkeet pitääkin ensin täyttää netissä. Ensin kyllä sanottiin, että paperit pitää olla kaikki valmiina ja allekirjoitettuna ENNEN kuin nettiin voi mitään täyttää. Koittakaa nyt saakeli päättää. Menee hermo. Vituttaa.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Netti!

No nyt tuli sekin ihme nähtyä, että Ranskassa löytyy jostain langaton nettiyhteys, jossa on täydet tolpat! WAU! Ja vielä toulouselaisessa hotellissa. Ei voi uskoa todeksi. Ehkä tämä on unta, ja kohta herään syyssateiden keskeltä pohjoisen harmaudesta...

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Portland

Ennen Grenoblen matkaa, piipahdin viikon verran Portlandissa, Oregonissa. Tämä on nyt tällaista viikko-siellä-toinen-täällä aikaa, mutta seuraavan viikon matkan jälkeen (Toulouseen) kuvittelen olevani loppuvuoden kokonaan Suomessa.

Olin ensimmäistä kertaa USA:ssa ja ihmeteltävää riitti lentokenttämuodollisuuksineen kaikkineen. Kyselivät kaikkea jännää lentokentällä: kuka on varannut lentosi, millä se on maksettu, näytä luottokortti, mihin olet menossa, mikä kokous se on, ketä muita sinne tulee, mistä maasta, missä tulet asumaan, mitä teet työksesi, jne. No, näistä selvittiin ja pääsin Portlandiin.

Portlandissa oli kahden päivän kokous töihini liittyen. En ota virallisesti osaa kyseiseen tutkimusprojektiin, mutta epävirallisesti kyllä. Tästä kokouksesta sain vihiä Ranskan kontaktien avulla, ja täytyy sanoa, että oli tosi hyödyllinen reissu.

Pahaksi onnekseni sain mennessä flunssan. Koneessa on niin kuiva ilma, että limakalvot kuivuu väkisinkin, eikä teen jatkuva lipittäminen auttanut. Siinäpä sitten koitat saada itsesi jonkinlaiseen kuntoon puolessatoista päivässä, kun flunssa ja jetlag vaivaa, mutta haluttaisi kierrellä kaupungilla pällistelemässä. Onneksi tauti talttui ja pari viimeistä päivää meni energisissä merkeissä. Ehti käydä shoppailemassa ja valokuvaamassa kaupunkia.

Portland on kuulemma hyvin eurooppalaistyylinen kaupunki. Tämän uskon, koska se ei vaikuttanut olevan niin erilainen kuin näkemäni eurooppalaliset suurkaupungit. Portlandissa on hyvin epäamerikkalainen toimiva julkinen liikenne.



















Seuraava blogaus Toulousesta, jos ranskalainen nettiyhteys suo. :)

torstai 15. syyskuuta 2011

Brennus

Kyllä sopii mulle tämä ranskalainen ravintolakulttuuri. Täällä sitä kirjoitellaan pienessä hutikassa (sössön sössön), kun päivällisellä tuli nautittua oikein 2 lasia viiniä. Ja huom. ruuan kanssa! Pakkaa tässä nyt sitten matkalaukkua...

Kävin siis noin neljännen kerran hotelli Gambettan vieressä olevassa Brennus-ravintolassa. Pari kertaa kävin jo toukokuussa, ja tälle visiitille tämä oli toinen kerta. Laiska kun olin, en jaksanut lähteä sen pitemmälle hotellilta.

Ulkofile oli ihan ok ja sen lisukkeeksi salaatti, joka oli niin ikään ok. Mutta se kastike. Ai hitto vieköön. Pyysin pihvin kantarellikastikkeella, mutta sitä ei ollut vaan sen sijaan herkkutattikastike. Voi elämän kevät ja kukkivat käpykuuset, mutta kastike oli hyvää! JärJETtömän hyvää. Onneksi Ranskassa on tapana leipäpalalla klanssata lautasella oleva kastike. Kyllä, olin tänään hyvin ranskalainen tuossa suhteessa.

Jälkiruuaksi tilasin tiramisujäätelöä. Ei juuri jäänyt kastikkeen varjoon makunsa loistavuudessa. Olisin tunkenut pääni jäätelökulhoon ja nuollut loputkin, jos olisin kehdannut. Ei täällä kulinaristisessa maassa sentään ihan mitä vaan tehdä.

Vieläkin ihmettelen, että miten voi tulla ihan kunnolla hutikkaan 2 lasista viiniä, jotka nauttii ruuan kanssa...

PS. Löysin kirjoituksesta ensilukemalta noin 18 kirjoitusvirhettä. Tästä voin syyttää töissä käyttämääni azerty-näppäimistöä, johon alan tottua, mutta "normaali" qwerty-näppis tuntuu oudolle. Viinillähän ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. :D

Grenoblessa kameraan osuneita

Paikallinen spåra


Energiatehokasta ja ympäristöystävällistä suunnittelua kaiketi.


Aamuaurinko osuu vuorenhuippuihin



It's hot!


maanantai 12. syyskuuta 2011

Mahtava maanantai

Taisi viikonlopun patikoinnilla olla virkistävä vaikutus, kun tänään töissä oli kuin tulessa. Kahdeksaan menin, ja hupsheijjakkaa, kello on kuusi! Sain oikein kunnon flow'n päälle. Pääsin hommissa harppauksen eteenpäin. Näitä lisää!

(Tähän väliin voisin märistä yliopistomaailman painostuksesta julkaista, julkaista ja julkaista, mutta kovin kummoisia resursseja ei anneta käyttöön. Pelkällä tietokoneella kun ei pitkälle pötkitä. Heti kun saa kunnon välineet, tässä tapauksessa softan, tietokannan ja vertaisapua, käyttöönsä, niin johan alkaa tulla tutkimustuloksia, joita voisi vaikka julkaistakin. Mutta tänään en märise. Tänään on hyvä päivä.)

Tänään siis säteili. Muuallakin kuin täällä.

Loppuviikko meneekin sitten tiiviisti työn ääressä ja maisemakuvia tullee hintsusti. Keskiviikkona lähdetään Lyonin lähelle kokoukseen, joten reissaaja reissaa taas ja blogaa kuvia kunhan ehtii. Mutta tällaista täällä on. Vuoria,


vuoria


ja vuoria.



sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Viikonlopun kuvia

Siellä näkyy Bastille ja Mont Jalla.


Blondien linna tai jotain sinnepäin...


Grenoblessa oli viikonloppuna keramiikkamarkkinat aivan hotellini lähellä.


Tällaisen olisin huolinut matkamuistoksi, mutta olisi suunnattoman kätevä raahata tuota lentokoneeseen...


Herkkuu-aa on siinä monenlaista.



Jotkut ruokamarkkinatkin löytyi. Saaliina laosilaisia kevätrullia ja maustepusseja rommin maustamiseen. (Vink vink, kuka tykkää maistella rommia?)