Ruuan hankinta Japanissa

On ollut lievästi sanottuna haasteellista pitää yllä mitään järkevää ruokavaliota. En ole mikään suuri nuudelikeittojen fani, mutta käytännöllisyytensä vuoksi niistä on tullut ruokavalioni kulmakivi. Ruuanlaittovälineenäni kun on vedenkeitin. Vedenkeittimessä voi muuten keittää kananmunia, testattu. Keitin on varustettu termostoiminnolla, joten ei muuta kuin munat veteen, vesi kiehumaan ja kiehumisen jälkeen jätetään hautumaan termostoiminnolla. Keitin ei suostu uudelleen kiehauttamaan vettä, ellei laitetta tyhjennä välillä tai vesi ole viileää, joten termostoiminto on ihan nppärä.

Onneksi majapaikan läheltä löytyy useampikin ruokakauppa, joissa jokaisessa on erilainen valikoima. Yhdestä saa mm. pakastemustikoita ja valmiita vihersalaatteja, toisesta inarisushia ja tuoreita hedelmiä.

Lähikauppani

Aika varovasti saan ruoka-aineksia ostella, kun ei yleensä ole hajuakaan, mitä tuote oikeasti sisältää. Tuoreet hedelmät ja vihannekset nyt ovat helppoja. Banaanin tunnistaa banaaniksi Japanissakin. Mutta kaikenlaiset pakatut tuotteet, huoh. Tsekatkaapa itse.

Olisin ostanut vihreää teetä mutta...

Yllätyksekseni täkäläiset kirsikkatomaatit on lähes sitä tasoa, että minäkin voisin niitä melkein paljaaltaan syödä. Ei nimittäin Suomessa myytävät puoliraa'at tomaatit nappaa raakana ja kirsikkatomaatitkin parhaiten kuumennettuna esim. munakkaassa. Salaatin seassa ne menee, pienissä määrin. Ne kun maistuvat kirpeän karvalta suussani. Mutta nämä japanilaiset, tai mistä minä tiedän mistä kaukaa ne on tänne tuotu, kun en paketin tekstistä mitään ymmärrä, ovat makoisampia kuin "normaalit" kirsikkatomaatit. Eivät ne kyllä mitään hirveän edullisia täälläkään ole...

Jo vanhastaan tiesin pakata mukaan hedelmäveitsen, suolaa ja haarukan. Kas kun majapaikka ei tarjoa teesetin ja vedenkeittimen lisäksi mitään keittiövälineitä. Jotain ne Ranskan matkat ovat sentään opettaneet. :) Jääkaappi sentään on, mikä on ihan luksusta.

Maustamatonta jogurttia olen koittanut löytää, tuloksetta. Kaikki sen näköisetkään purkit ovat maustettuja ja makeutettuja. Blaah. Pakastemustikat olivat epäilyttävän makeita. Ehkä niissä oli lisättyä sokeria tai ne on jotain omaa lajikettaan. Mene ja tiedä.

Nuudelikeitoissa on se hyvä puoli, että niiden kuvista voi aika pitkälti päätellä maun ja nuudelityypin. Niitäkin kun on montaa erilaatua. Ne "tavalliset" vaaleat nuudelit eivät ole oma suosikkini, mutta tattarista tehdyt sobanuudelit maistuu paremmalta. Ne tunnistaa kuvista tummuutensa ansiosta. Tuoteselosteet on kaikissa tuotteissa vain japanilaisin kirjaimin, joten ainesosista en ota selvää. Onneksi ei ole keliakiaa, koska vaikka sobanuudeleissa käytetään pääasiassa tattaria, voi niissä aivan hyvin olla osa vehnääkin mukana. Lasinuudeleista, niistä sellaisista ohuista, läpinäkyvistä ja luiruista, olen alkanut jopa pitämään. Ne ovat vähän kevyempää kuin muut nuudelit ja tuntuvat luiskahtavan suusta mahaan ja eteenpäin. Helposti sulavaa.

Luulin ostavani ananassäilykettä ananasliemessä läpinäkyvässä purkissa, mutta se olikin ananaspaloja hyytelössä. Ihan syötävää toki, ja vähemmänhän se sottaa kun ei ole liemet pitkin poikin. Toisen kerran ostin (kuvassa) hedelmäsalaattihyytelöä, nyt tarkoituksella.

Että vähän riskillä, tuurilla ja arvalla täällä mennään syömisen puolesta. Toistaiseksi en ole kuollut nälkään.